Hae tästä blogista

Ladataan...

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Nötön kirkko

Onpas tosi mukavaa katsella ulkosaariston kuvia, kun Nötö-lomani on nyt takana. Tuon saaren merkittävin ja kaunein rakennus on mielestäni Nötön punamultainen puusta rakennettu saaristokirkko. Se on vuodelta 1757 ja se on kahdeksankulmainen kirkko. Tässä kuvia kirkosta, joka on harvoin auki, mutta kesällä useimmiten ja siellä voi käydä myös sisällä, jos ovet ovat auki. Kirkossa on aina harras ja kaunis tunnelma. Alttaritauluna on hieno merimaisema. Kirkon penkeillä ovat istuneet monet suvut ja sukupolvet. Kirkon ympärillä on vanha kirkkomaa, johon hiekka on tuotu mantereelta.







 


 
 
 



 
 
 
 

 

torstai 24. heinäkuuta 2014

Kuvia Nötön saarelta

Olen tallannut tämän saaren polkuja todella usein, joten kuvat alkavat muistuttaa toinen toisiaan. Mutta aina löytyy joku uusi kukkanen tai uusi vanha esine tai jotain muuta mielenkiintoista. Helle vaikuttaa hieman, niin ettei jaksa ulkoilla, vaan pitää tulla välillä mummon mökin ihanaan viileyteen vaikkapa tietokoneen ääreen. Mustikat jäivät kyllä nyt kylätalon taakse, kun lämmin ilma teki olon auvoisen laiskaksi. Tässä taas kuvia heinäkuisen helteen pehmittämän kuvaajan kameran kautta.


Majatalo Backaro on kylän keskellä.




Tämä viitta vie Nötön kylän toimivalle seurojen talolle.



Vanha riihi paikallaan.

Keltainen matara tuoksuu hyvälle.

Tanssilava seurojen talolla odottaa tanssittajia.


Kylätalo tai seurojentalo Havsborg.

Hellettä Nötössä

Enpä muista kokeneeni näin helteistä lomaa Nötön saarella kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin olen täällä vieraillut. Merellinen ilmasto kuitenkin on sen verran raikkaampi, ettei kovakaan helle uuvuta. Eilen jäi kuitenkin työnteko vähälle ja tuli vietettyä lähes koko päivä lomaa seurustellen ja kahvia nauttien vieraiden kanssa mökin pihamaalla. Illalla pistimme kuitenkin yhden vajan uuteen kuntoon ja kannoimme vanhaa tavaraa kolme jätesäkillistä rannan roskikseen. Parhaimpia uudistuksia onkin satamarannan uudet lajitteluroskikset, joita täällä kaivattiin monta vuotta. Ongelmajätteitä sinne ei tietenkään voi heittää, vaan ne hakee erikseen roska-alus. Mutta mitäs sitten, jos vaatteita ei voi laittaa enää vuoden 2016 jälkeen roskiin, tuleeko keräyskontti vaatteille?

Satama on nyt täynnä purjehtijoita, eivätkä kaikki näytä sopivan edes rantaan. Saari on monen veneilijän suosikkikohde ja vakiopaikka kesälomalla. Täällä on kaksi satamaa, kummallakin puolella saarta. Nötön pääsatama on kaunis paikka, kun siellä on monia kauniita veneitä. Purjeveneitä, isoja ja pieniä moottoriveneitä. Eivor, punavalkoinen yhteysalus vierailee kesällä päivittäin, paitsi torstaina emme pääse täältä pois. Monella saaren asukkaalla on komeita merikelpoisia puuveneitä, jotka ovat aika erimallisia kuin meidän pikkuruiset savolaispaattimme. Vanhoja veneitä kunnostetaan ja uusiakin ilmestyy silloin tällöin. Saaren hienoimmat maisemat näkee tuulimyllykalliolta. Eilen oli yksi hienoimmista illoista. Meri oli tyyni, oli lämmintä vielä myöhään auringon laskettuakin. Heinoimmat hetket kokee saarella aikaisin aamulla tai iltamyöhällä. 




 
 
 

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Nötö-lomalla

Voisiko kesäinen sää olla leppeämpi kuin on nyt ollut? Tuskin...kun ilma on nyt kuin linnun maitoa. Täällä Nötön saarella on ihanan lämmintä ja kun merituuli puhaltelee vilvoittavasti, ei ole edes tukalaa. Ja aina iltapäivällä voi viettää sisällä tai varjossa pienen siestan työn touhujen keskellä. Tämä on todellinen lomapaikka, jossa arki jää kauaksi. Kun mantereelta tänne on matkaa 1,5 tuntia yhteysaluksella, jäävät työkiireet mukavasti taakse samalla. Aika moni muukin matkaa saarelle vilkkaimpana lomakuukautena. Todella paljon on satamassa purjeveneitä ja suuria moottoriveneitä Suomesta ja Ruotsista. Kaupassa kauppias saa tehdä pitkää päivää, mutta onneksi Nötössä on kesäkauppa!

Tulimme maanantaina siskosen kanssa ja ensimmäinen päivä meillä menee yleensä siivotessa ja vaikka se ei nyt lomalta tunnukaan, se on pakollinen tehtävä. Sisustimme hänelle myös uuden pienen sievän verannan hänen mökkiinsä. Se olikin oivallinen idea, koska lasisessa paviljongissa on näillä helteillä aika lämmin. Pihakin vaatii aina tullessa pientä stailausta ja trimmausta, kun oksia ja heinää on liikaa. Pari kukkasta kaupasta tuotuna pihaan piristää silmää. Meillä kummallakin on omat mökit, mikä on suorastaan ylellistä. Talven aikana olivat vesijohdot poksahtaneet, mutta onneksi yksi kätevä mökkivieras korjasi ne. Nyt on kuitenkin lämminvesiboileri rikki, mutta kylmä vesi tulee. Onneksi kauppa on vieressä, jossa 15 min suihkukäynti maksaa 1,50 ja tunnin sauna 10 euroa. Palvelut pelaavat täällä hyvin. Nuohoojakin tuli mantereelta apupoikansa kanssa kiipesi mökin katolle ja putsasi monen vuoden noet piipusta.

Luonto on upean kaunis tällä suuremoisella pienellä saarella. Linnut laulavat, pääskyset visertävät langoilla,  sirkat sirittävät heinäpellolla, angervot tuoksuvat. Harmina on tuo ällöttävä sinilevä, kun uimaan eivät voi mennä lapset, aikuiset eivätkä koiratkaan. Autonkin ääntä täällä voi kuulla joskus, mutta mönkijäliikennettä on kohtuullisesti. 

Eien vietettiin saarella taas jonkun täällä syntyneen ja yli 90 vuotta eläneen vanhuksen muistojuhlaa. Majatalo Backaron pihalta kuului kuorolaulua aamupäivällä ja jopa myöhään illalla, kun oli hiljaista, laulu kuului kauniisti hiljaisessa illassa. Taisipa siellä joku soittaa haitaria ja joku pari tanssi kesäyössä. Monet täällä syntyneet ja lapsuutensa viettäneet haluavat palata Nötön kauniiseen kirkkomaahan tai viettää muita juhlia saarella. Pari viikkoa sitten täällä oli vietetty nuoren parin häitä yli sadan hengen porukalla. Nötön puinen vanha pieni kirkko kaunein näkemäni kirkko ja kirkkomaa merimaisemineen vaikuttava.















tiistai 15. heinäkuuta 2014

Pohjanmaa

Bloggaus meinaa unohtua kesäkiireitten keskellä eikä tule paljoa istuskeltua koneen ääressä. Mutta töiden välissä pitää yrittää ottaa kesästä irti jokunen rennonpikin päivä. Kävimme pienellä minilomalla Pohjanmaalla. Ensin suuntasimme Vaasaan ja siellä katsastimme Raippaluodon siltoineen ja rauhallisen kesäisen kaupungin. Komeat on maisemat rannikolla ja uutta maata nousee joka vuosi sentti merenkurkussa, joten seuraavan kerran on sitten eri maisemat, jos menemme samalle paikalle muutaman vuoden päästä. Vaasasta hurautimme Härmään. Ala-Härmä,Yli-Härmä, Iso-Kyrö, Vähä-Kyrö ym  tuttuja paikkojen nimiä.Vaikuttavan tasaista ja aukeaa seutua (kaaheen aakee laakee savoksi), suuria maatiloja, viljavia peltoja. Ahkeruus ja yrittäjyys näkyy kauas. Maatiloja hoidetaan hyvin, vanhat perinteiset talot, piharakennuket  ja aitat ovat kunnossa. Suuret pihapiirit ovat kauniita ja sukupolvet pysyvät samoilla paikoilla maaseudulla. Voi meitä poloisia, mitkä olosuhteet meillä on ollutkaan täällä idässä, mutta selvitty on jotenkin räpeltäen eteenpäin. Sotia ja vaikeita aikoja, yöpakkasia, kivisiä peltoja  ja kovia talvia.
 
Sitten pääsimme seuraamaan oikeita pohojaalaisia pitoja. Kaikkihan siellä on komiaa ja kaikki ovat komeita, ihmisetkin. Ja talot, autot, ruokapöydät, pellot, puheetkin. Mutta pohjalaiset ovat tosi mukavaa sakkia, kun ei tullut edes puukkoa selkään. He ovat reiluja ja suoraselkäisiä, huumorikin kukkii kaikkialla. En tavannut montakaan tuppisuuta pohjalaista. Jotain heidän itsetunnostaan voisi oppia. Ja kateutta ei ole sillä tavalla kuten täällä idässä, vaan yritetään itse panna paremmaksi. Jos naapurilla on komea talo, auto tai jotain muuta, kokeillaan onnistuuko itse samaan tai jopa parempaan.