Hae tästä blogista

Ladataan...

torstai 24. heinäkuuta 2014

Kuvia Nötön saarelta

Olen tallannut tämän saaren polkuja todella usein, joten kuvat alkavat muistuttaa toinen toisiaan. Mutta aina löytyy joku uusi kukkanen tai uusi vanha esine tai jotain muuta mielenkiintoista. Helle vaikuttaa hieman, niin ettei jaksa ulkoilla, vaan pitää tulla välillä mummon mökin ihanaan viileyteen vaikkapa tietokoneen ääreen. Mustikat jäivät kylä nyt kylätalon taakse, kun lämmin ilma teki olon laiskaksi. Tässä taas kuvia heinäkuisen helteen pehmittämän kuvaajan kameran kautta.










Hellettä Nötössä

Enpä muista kokeneeni näin helteistä lomaa Nötön saarella kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin olen täällä vieraillut. Merellinen ilmasto kuitenkin on sen verran raikkaampi, ettei kovakaan helle uuvuta. Eilen jäi kuitenkin työnteko vähälle ja tuli vietettyä lähes koko päivä lomaa seurustellen ja kahvia nauttien vieraiden kanssa mökin pihamaalla. Illalla pistimme kuitenkin yhden vajan uuteen kuntoon ja kannoimme vanhaa tavaraa kolme jätesäkillistä rannan roskikseen. Parhaimpia uudistuksia onkin satamarannan uudet lajitteluroskikset, joita täällä kaivattiin monta vuotta. Ongelmajätteitä sinne ei tietenkään voi heittää, vaan ne hakee erikseen roska-alus.

Satama on nyt täynnä purjehtijoita, eivätkä kaikki näytä sopivan edes rantaan. Saari on monen veneilijän suosikkikohde ja vakiopaikka kesälomalla. Täällä on kaksi satamaa, kummallakin puolella saarta. Nötön pääsatama on kaunis paikka, kun siellä on monia kauniita veneitä. Purjeveneitä, isoja ja pieniä moottoriveneitä. Eivor, punavalkoinen yhteysalus vierailee kesällä päivittäin, paitsi torstaina emme pääse täältä pois. Monella saaren asukkaalla on komeita merikelpoisia puuveneitä, jotka ovat aika erimallisia kuin meidän savolaispaattimme. Vanhoja veneitä kunnostetaan ja uusiakin ilmestyy silloin tällöin. Saaren hienoimmat maisemat näkee tuulimyllykalliolta. Eilen oli yksi hienoimmista illoista. Meri oli tyyni, oli lämmintä vielä myöhään auringon laskettuakin. Heinoimmat hetket kokee saarella aikaisin aamulla tai iltamyöhällä. 




keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Nötö-lomalla

Voisiko kesäinen sää olla leppeämpi kuin on nyt ollut? Tuskin...kun ilma on nyt kuin linnun maitoa. Täällä Nötön saarella on ihanan lämmintä ja kun merituuli puhaltelee vilvoittavasti, ei ole edes tukalaa. Ja aina iltapäivällä voi viettää sisällä tai varjossa pienen siestan työn touhujen keskellä. Tämä on todellinen lomapaikka, jossa arki jää kauaksi. Kun mantereelta tänne on matkaa 1,5 tuntia yhteysaluksella, jäävät työkiireet mukavasti taakse samalla. Aika moni muukin matkaa saarelle vilkkaimpana lomakuukautena. Todella paljon on satamassa purjeveneitä ja suuria moottoriveneitä Suomesta ja Ruotsista. Kaupassa kauppias saa tehdä pitkää päivää, mutta onneksi Nötössä on kesäkauppa!

Tulimme maanantaina siskosen kanssa ja ensimmäinen päivä meillä menee yleensä siivotessa ja vaikka se ei nyt lomalta tunnukaan, se on pakollinen tehtävä. Sisustimme hänelle myös uuden pienen sievän verannan hänen mökkiinsä. Se olikin oivallinen idea, koska lasisessa paviljongissa on näillä helteillä aika lämmin. Pihakin vaatii aina tullessa pientä stailausta ja trimmausta, kun oksia ja heinää on liikaa. Pari kukkasta kaupasta tuotuna pihaan piristää silmää. Meillä kummallakin on omat mökit, mikä on suorastaan ylellistä. Talven aikana olivat vesijohdot poksahtaneet, mutta onneksi yksi kätevä mökkivieras korjasi ne. Nyt on kuitenkin lämminvesiboileri rikki, mutta kylmä vesi tulee. Onneksi kauppa on vieressä, jossa 15 min suihkukäynti maksaa 1,50 ja tunnin sauna 10 euroa. Palvelut pelaavat täällä hyvin. Nuohoojakin tuli mantereelta apupoikansa kanssa kiipesi mökin katolle ja putsasi monen vuoden noet piipusta.

Luonto on upean kaunis tällä suuremoisella pienellä saarella. Linnut laulavat, pääskyset visertävät langoilla,  sirkat sirittävät heinäpellolla, angervot tuoksuvat. Harmina on tuo ällöttävä sinilevä, kun uimaan eivät voi mennä lapset, aikuiset eivätkä koiratkaan. Autonkin ääntä täällä voi kuulla joskus, mutta mönkijäliikennettä on kohtuullisesti. 

Eien vietettiin saarella taas jonkun täällä syntyneen ja yli 90 vuotta eläneen vanhuksen muistojuhlaa. Majatalo Backaron pihalta kuului kuorolaulua aamupäivällä ja jopa myöhään illalla, kun oli hiljaista, laulu kuului kauniisti hiljaisessa illassa. Monet täällä syntyneet ja lapsuutensa viettäneet haluavat palata Nötön kauniiseen kirkkomaahan. Pari viikkoa sitten täällä oli vietetty nuoren parin häitä yli sadan hengen porukalla. Nötön puinen vanha pieni kirkko kaunein näkemäni kirkko ja kirkkomaa merimaisemineen.

Kuviakin tulee jonkin ajan kuluttua...ensin muutama, sitten enemmän...













tiistai 15. heinäkuuta 2014

Pohjanmaa

Bloggaus meinaa unohtua kesäkiireitten keskellä eikä tule paljoa istuskeltua koneen ääressä. Mutta töiden välissä pitää yrittää ottaa kesästä irti jokunen rennonpikin päivä. Kävimme pienellä minilomalla Pohjanmaalla. Ensin suuntasimme Vaasaan ja siellä katsastimme Raippaluodon siltoineen ja rauhallisen kesäisen kaupungin. Komeat on maisemat rannikolla ja uutta maata nousee joka vuosi sentti merenkurkussa, joten seuraavan kerran on sitten eri maisemat, jos menemme samalle paikalle muutaman vuoden päästä. Vaasasta hurautimme Härmään. Ala-Härmä,Yli-Härmä, Iso-Kyrö, Vähä-Kyrö ym  tuttuja paikkojen nimiä.Vaikuttavan tasaista ja aukeaa seutua (kaaheen aakee laakee savoksi), suuria maatiloja, viljavia peltoja. Ahkeruus ja yrittäjyys näkyy kauas. Maatiloja hoidetaan hyvin, vanhat perinteiset talot, piharakennuket  ja aitat ovat kunnossa. Suuret pihapiirit ovat kauniita ja sukupolvet pysyvät samoilla paikoilla maaseudulla. Voi meitä poloisia, mitkä olosuhteet meillä on ollutkaan täällä idässä, mutta selvitty on jotenkin räpeltäen eteenpäin. Sotia ja vaikeita aikoja, yöpakkasia, kivisiä peltoja  ja kovia talvia.
 
Sitten pääsimme seuraamaan oikeita pohojaalaisia pitoja. Kaikkihan siellä on komiaa ja kaikki ovat komeita, ihmisetkin. Ja talot, autot, ruokapöydät, pellot, puheetkin. Mutta pohjalaiset ovat tosi mukavaa sakkia, kun ei tullut edes puukkoa selkään. He ovat reiluja ja suoraselkäisiä, huumorikin kukkii kaikkialla. En tavannut montakaan tuppisuuta pohjalaista. Jotain heidän itsetunnostaan voisi oppia. Ja kateutta ei ole sillä tavalla kuten täällä idässä, vaan yritetään itse panna paremmaksi. Jos naapurilla on komea talo, auto tai jotain muuta, kokeillaan onnistuuko itse samaan tai jopa parempaan.








 
 
















 


 

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Elämälle kiitos - Syntymäpäivänä

 

Elämälle kiitos (Violetta Parra)

Elämälle kiitos, sain siltä paljon.
Sain lyhtyä kaksi, kun niillä katson,
erotan selvään kirkkaan ja mustan,
korkean taivaan, sen tähtisen pohjan,
läpi ihmisjoukon miehen, jonka tahdon.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon.
Sain siltä kuulon leveän virran,
se imee öin ja päivin liverryksen, laulun,
jylyn, naputuksen, haukun, sateen pauhun
ja ne hellät äänet, joilla minua kutsut.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon.
Sain siltä äänen ja kirjainten muodon.
Ne sanoiksi yhtyy ja lausuu selvään
nimet äidin, veljen, ja valon heittää
sille tielle, jota yksin kuljet.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon.
Jalat, joilla kuljin uuvuttavat matkat
kaupunkien halki, poikki lammikoiden,
arojen ja hiekan, vuorien ja soiden,
lattias poikki, pihas puutarhoiden.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon.
Se sydämen antoi, joka ilosta takoo,
kun kasvavan huomaan ihmisten taidon,
kun pahasta irti näen hyvän ja aidon,
kun silmies syvää kirkkautta katson.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon
kun sain siltä naurun, sen vierelle itkun.
Niin erotan selvään onnen ja tuskan,
jokaisen laulun läikkyvän pohjan,
yhteisen laulun, jota itsekin laulan.
Elämälle kiitos, sain siltä paljon.

*****************************

Gracias a la vida

Gracias a la vida que me ha dado tanto.
Me dio dos luceros que, cuando los abro,
perfecto distingo lo negro del blanco,
y en el alto cielo su fondo estrellado,
y en las multitudes el hombre que yo amo.

Gracias a la vida que me ha dado tanto.
Me ha dado el oído que, en todo su ancho,
graba noche y día grillos y canarios,
martillos, turbinas, ladridos, chubascos,
y la voz tan tierna de mi bien amado.

Gracias a la vida que me ha dado tanto.
Me ha dado el sonido y el abecedario,
con él las palabras que pienso y declaro:
madre, amigo, hermano, y luz alumbrando
la ruta del alma del que estoy amando.

Gracias a la vida que me ha dado tanto.
Me ha dado la marcha de mis pies cansados;
con ellos anduve ciudades y charcos,
playas y desiertos, montañas y llanos,
y la casa tuya, tu calle y tu patio.

Gracias a la vida que me ha dado tanto.
Me dio el corazón que agita su marco
cuando miro el fruto del cerebro humano,
cuando miro el bueno tan lejos del malo,
cuando miro el fondo de tus ojos claros.

Gracias a la vida que me ha dado tanto.
Me ha dado la risa y me ha dado el llanto.
Así yo distingo dicha de quebranto,
los dos materiales que forman mi canto
y el canto de ustedes que es el mismo canto,
y el canto de todos, que es mi propio canto.

Gracias a la vida que me ha dado tanto.


Versión de Violeta Parra.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kasvihuoneilmiö Suomessa +11C? - The greenhouse effect in Finland +11C?

Minne katosi kasvihuoneilmiö? Ilmastoprofeetat ja ekoihmiset ovat olleet nyt aika hiljaa. Elleivät he suunnittele jotain uutta teoriaa, joka syyllistää autoilun, teollisuuden, kaiken kehityksen ja kasvun. Minä kun oikein odotin, että ilma lämpenee ja eksoottiset kasvit menestyvät myös meillä. Mutta nyt näyttää siltä, etteivät mitkään muut kasvit kuin rikkaruohot menesty. Pelakuun taimet talomme lämpimällä puolella eivät kasva yhtään. Joka vuosi äitini antamat taimet ovat olleet aika komeita. Kasvihuoneessakin näyttää aika surkealta, kun ei ole lämmitystä. Se täytyy varmaan hankkia, jos ilmat eivät lämpene. Maanviljelijät tuskailevat, kun vilja ei kasva. Monella pellolla oraat ovat kasvun alkuvaiheessa.  Mutta olihan niitä kylmiä kesiä ennenkin. Muistan, kun olin vielä koulussa, perheemme kärsi katovuodesta ja päätettiin, ettei osteta yhtään vaatetta viidelle lapselle sinä vuonna. Mutta siitäkin selvittiin. - Tämä kylmyys on todella kauheaa. Taitaa olla jääkausi tulossa. Pitää varmaan muuttaa Italiaan tai Espanjaan nauttimaan lämmöstä, jota kyllä nyt tältä kesältä jää kaipaamaan.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Voihan Venäjä!

Kyllä on taas itäisen maan kirjat sekaisin! Olisi niin mukavaa, kun tuo naapuri olisi sellainen, että siihen voisi luottaa. Me kun emme tiedä yhtään, mitä Putinin ajatuksissa liikkuu. Toimet Ukrainassa ovat olleet aika pöyristyttäviä. Krimin kaunis kaistale nappaistaan omaksi noin vaan. Millä oikeudella? Ehkäpä vaan isomman oikeudella. Perusteluja varmaan löytyy ja jos ei löydy, niitä osataan keksiä.  - Onneksi EU:n talouspakotteet purevat edes vähän. Suomella ei ole varaa moiseen, kun talous on aika riippuvaista naapurista. Toivottavasti Putin rauhoittuu ja miettii tarkemmin seuraavaa shakkinappulan siirtoaan.

Niin, mitä ovatkaan kansalliset intressit. Suomalaisetkin olisivat voineet aikoinaan puhua kuin nyt Putin samaa karjalaisten, inkeriläisten ja monen muun Suomen sukuisten kansojen puolesta naapurimaissa. Myöskään Ruotsissa eivät ole kaikkien suomalaisten asiat olleet aina kunnossa. Mistä löytyisi vahva presidentti suomalaisuutta puolustamaan ja viemään meidät rohkeasti Natoon! Miksi täällä kumarrellaan välillä itään ja välillä länteen?

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Sataa sataa

 
 
Olipas sateinen päivä ja kylmä, vain +11C! Onneksi ei ole pakko pitää lomaa, jotain etua yrittäjyydestä on. Saa valita vähäiset lomapäivänsä sään mukaan. Sadepäivinä paukutan mattoja autotallissa iltaisin. Tänään tuli lähes metri uutta mattoa vanhasta peitosta. Siinä työssä akut latautuu!



 
 
Kuopio Wine Festival menettää varmaan muutaman konserttien katsojan tämän sään takia. Me olimme porukalla perjantaina kuuntelemassa A Abreuta ja J Karjalaista. Anna on mahtavaääninen laulaja, jonka ääni kehittyy aina vaan parempaan suuntaan. Hieno laulaja! Hieman jatsahtava ja soulahtava soundi, ehkä myös fadomaista surumielisyyttä välillä äänessä. Mutta illan tähti oli Jiiiiiii! J Karjalaisen klassikot saivat yleisön hurmioon, tanssiin ja lauluun villiin ja välillä melankoliseen. Hän on suomalaisen countrymaisen musiikin tulkitsija, joka on osunut naulan kantaan lauluissaan. Väinö on kyllä aina yhtä hyvä, onhan hän hänen poikasensa.

Yritysten edustusmenot kaikki vähennyskelpoiseksi!

Aleksander Stubb miettii kuumeisesti keinoja, millä Suomi nousuun. Ainakin yritysmaailmassa ollaan ihmeissään siitä, kun edustusmenot laitettiin jäihin tämän vuoden alussa. Se on vaikuttanut kaikkiin matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin. Myös Kuopiossa. Liikevaihto on laskenut ja moni on jo lopettanut tai sinnittelee. Nyt luvattiin taas hallituksen taholta, että 50% edustusmenoista otetaan huomioon vähennyskelpoisena ensi vuoden alusta. Mitä ihmeen poukkoilua!?  En voi kuin taivastella näitä päätöksiä ja päättäjiä. Kuunnelkaa yrittäjiä! Kaikki edustusmenot on huomioitava! Pitäkää yrittäjät kovempaa mekkalaa. Jokainen, joka osaa ajatella tajuaa, mikä työllistävä vaikutus edustusmenojen vähennysoikeuden  huomioon ottamisella on Suomessa. Me tarvitsemme työpaikkoja! Rohkeita ja reippaita päätöksiä nuori hallitus, toivovat yrittäjät!

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Juhannuspurjehdus Saimaalla - Midsummer sailing

Juhannusta tuli vietettyä nyt vaihteeksi Saimaalla. Vaikka ilma oli hieman viileä, se ei haitannut, kun mukana oli talvitakki, sormikkaat ja villahousut! Kaikki olivat tarpeen, varsinkin juhannuspäivänä, kun päästiin pitkästä aikaa purjeveneen kyytiin. Olimme viiden hengen porukalla maistelemassa purjehduksen ihanuutta. On leppoisaa lipua hiljaa pitkin järven selkää ja katsella maisemia, kallioita ja lintuja. Kuikkia ja joutsenia oli paljon liikkeellä. Muuten liikennettä oli aika vähän vesillä.  Purjehdus on koukuttavaa puuhaa, sen ymmärtää, kun on veneessä.
 
Mutta aika yllättäen voi vauhti kiihtyä, kun joutuu nousevaan tuuleen ja ristiaallokkoon. Silloin pitää saada suurella selällä etupurje alas. Veneen kallistuminen ei ole leikin asia, jos vettä alkaa tulla veneeseen. Onneksi meillä oli oivallinen kasti mukana, joka irrotti juuttuneen narun ja saatiin purje alas. Itse en osannut pelätä yhtään tilannetta, kun olen kasvanut järven rannalla ja lähes asunut vedessä ja veneessä kesäkaudet aikoinaan ja joskus vieläkin. Joku porukasta taisi hieman olla pikkupaniikissa, mutta muuten oli tosi mukavaa! Nautin itse aina veneilystä ja vauhdista. Kun mukana on kokenut purjehtija, hän selviää tilanteista kuin tilanteista varman rauhallisella tyylillään.

 
 
 
 

                               Tässä on vielä rauhallista menoa....mutta siitä se vauhti parani.
    
                                                      Purjehduskengät ovat parhaat jalalle.
                                                                                
Tummat pilvet tulivat vauhdilla.

                               

                               Tässä on jo kovin tuuli takana, kun kuvaaminen unohtui välillä.