Hae tästä blogista

Ladataan...

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Venäjä, Ukraina ja sinisilmäinen Suomi-neito

Kylläpä nyt myrkkyä lykkäs - tuonne Ukrainaan. Säälittää koko rehti kansa. Vapaus ja demokratia, missä se taas onkaan? Isompi valtio taitaa pistää pienemmän taas polvilleen. Vaikuttaa, että operaatio on jostain muualta johdettu ja maksettu. Taitavia ovat vallanhaluiset nyt ja aina ennenkin  olleet manipuloimaan. Venäjä iski saumaan, jossa naapurimaa oli heikko ja sekasortoinen. Putin on valtansa sokeisema, jolle pienen ihmisen ääni ei enää kuulu.

Nyt Suomi-neidon ei pitäisi olla enää niin sinisilmäinen. On otettava Ruotsi-poika kiireesti apuun ja mentävä reippaasti yhdessä Natoon. Kuvitellaan, että ei meille mitään tapahdu. Aina tulee yllätyksiä, historiakin sen on näyttänyt monta kertaa. Arvaamaton naapurin karhu  voi olla edelleenkin yllätyksellinen käytökseltään jos on nälkäinen ja ärsyyntynyt.  Norja ja Tanska ovat Naton jäseniä ja siellä on turvallisempaa, kun selusta on turvattu. Jos Suomen kansa pysyy vahvana ja yhtenäisenä, ulkoinen vaara on aina silloin pienempi. Heikkona hetkenä tulevat naapurit "apuun"!!  Nyt tarvitaan sitä yhteishenkeä eteenpäin mennessä eikä ainaista vatulointia.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Viime vuonna 14.4.2013 oli talvisempaa

Tänä vuonna ei ole paljoakaan lunta jäljellä eikä juuri jäätäkään enää. Kevät tulee kohinalla.
Kuva ovat siis vuosi takaperin 14.4. Kallaveden rannalta.
 
 





 
 

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Yksityiskohtia - Details

Elämä on täynnä yksityiskohtia. Ihminen koostuu pienistä asioista, koti rakentuu pienistä jutuista. Luonto on täynnä mitä ihmeellisempiä pieniä asioita. Kaikki eivät huomaa näitä pieniä juttuja, joita elämä on täynnä. Yksityiskohdista muodostuu kokonaisuus. Tässä kotimme pieniä kohtia kameralla.
 















 

 
 
 
 

Koira

 
 
 


 

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kalakotkas tuli pesälle!

http://pontu.eenet.ee/player/kalakotkas.html

Täällä se komea sääksi-lintunen nyt välillä katselee pesäpaikkaa!

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kevät keikkuen tulevi

Kalevalan sanoin: Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristellen. Se kyllä tarkoitti aikoinaan, että keväällä ei ole enää tarpeeksi ruokaa, vielä vähemmän kesän alussa. Talvivarastot oli syöty ja olo oli heikko. Mutta silti oli kevättä rinnassa. Nykyihmiselle kevät keikkuen tulevi tarkoittaa enemmänkin säiden vaihtelua. Harva tietää tuon sanonnan taustat, mutta väliäkös sillä. Kevät tulee kuitenkin. Tai ehkä vapun seutuun voidaan sanoa, että kevät keikkuen tulevi, kun katsoo hieman huojuvia tyyppejä.









                        Kuvat Kuopiosta Pohjois-Kallaveden rannalta 7.4.2014 noin klo 17.30.
                                                          Kamera Nokia Lumia 1020

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Kalakotkas

http://pontu.eenet.ee/player/kalakotkas.html

Innokkaana lintubongarina en voinut vastustaa kiusausta kurkata lahden takana olevaa webbikameraa. Onko ystävämme kotkalintu eli kalasääski jo tullut pesäntekopuuhiin. Ei vielä näkynyt. Näkyipä sillä olevan aivan oma facebook-sivunsakin: https://www.facebook.com/Kalakotkas

Lintujen seuraaminen on osa kevään edistymisen seuraamista, johon totuin jo maalla. Peipposen olen jo nähnyt monta kertaa, joten puolikuuta peipposesta on siis kesään! Kesä on sitten noin pääsiäisen aikaan!

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Matkalla



Olemme matkalla koko ajan. Jonnekin.  Yleensä eteenpäin, mutta joskus myös taaksepäin, vaikkapa ajassa. Pienikin matka on matka. Aamuinen matka töihin, jolloin on omaa aikaa miettiä. Kotimatka on aina paras matka. Aikamatka lapsuuteen tai nuoruuteen vie ajatukset kauas. Muistot ovat lentomatkoja menneisyyteen. Matka tulevaisuuteen on arvoitus. Mitä, missä, milloin.
 
Eilen tein taas päivän matkan vanhan äitini luokse. Matkaa on yli sata kilometriä, mutta autollahan sen ajaa hyvällä kelillä aika nopeasti. Hän asuu vielä kotonaan aika isossa talossa. Hoitaa kohtuullisen hyvin kodin ja suuren puutarhan. Välillä on apujoukkoja, yleensä ei. Hän liikkuu päivä päivältä hitaammin. Kaupassa hän käy vielä useimmiten itse, taksilla. Tapaa samalla ihmisiä ja saa jutella. Siivoaminen sujuu jotenkin, mutta suuria mattoja hän ei enää jaksa kopsutella. Autoin häntä kauppa-asioissa ja siivosin kaiken  perusteellisesti pääsiäiseksi. Tamppasin kaikki matot, imuroin, pesin lattiat. Hän oli siitä kaikesta hyvin kiitollinen. Vein pääsiäiskukkia ja suklaamunia. Kävimme yhdessä hakemassa pajukissoja metsästä. Vietiin niitä sitten läheistemme haudalle. Puhuttiin ja puhuttiin, käytiin läpi ummet ja lammet, surut ja ilot. Jokainen matka vanhan äidin luo on minulle matka myös menneisyyteen.
 
Kun ajan takaisin kotiin, nautin metsistä, järvistä, luonnosta ja eläimistä joita näen matkalla. Näin ainakin viisi joutsenparia pelloilla tai  sulissa vesissä. Yhden hirven näin liukastelemassa järven jäällä. Ajatukset seuranani mietin ajaessa kaikkea, koko elämääni, muidenkin elämää. Autossa tunnen elämän kiitävän vauhdilla eteenpäin, liian nopeasti. Mitä tuo huominen? Miksi mennyt elämä ei mennyt, kuin kuvittelin ja haaveilin nuorena. Minne menivät kaikki tärkeät suvun läheiset, joita ei enää ole. Miksen kertonut heille, miten tärkeitä he olivat. Vanhalle äidilleni olen sen onneksi kertonut. Hän on ollut aina hyvin vahva ja viisas, mutta elämälläkin on rajallisuutensa ja jokainen meistä haavoittuu siipeensä.

 

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Kuopio aikoo tehdä Spedelle muistolaatan mutta minne?



Savon Sanomat uutisoi, että Kuopio laatoittaa Speden.  - Siitä SS.n otsikosta tulee hieman koominen mielikuva, millainen laattakasa Spedestä tehdään. Spede on Kuopiosta kotoisin ja kyllä hän on vähintään patsaan ansainnut, laatta on aika vaatimaton ilmestys jossain sivukujalla. Patsas tai Laatta, missä paikka, siinäpä taas pulmaa pohdittavaksi. Mielestäni paras paikka on linja-autoaseman aukio, koska toisella puolella katua on kuuluisa rikkaitten rinne. Siellä yhdessä talossa Spedekin asui ja teki kellarissa keksintöjään ja rinteellä kolttosiaan lapsena.  Lienee ollut ylivilkas jo lapsena tarinoiden mukaan. Varmaan joku diagnoosi olisi tänä päivänä koulussa hänestäkin annettu, vähintään se ADHD? Muistaakseni hänellä oli hieman vaikeuksia vilkkaan luonteensa takia lukiossakin. Mutta aikaansaava ja kekseliäs kaveri hän oli kerrassaan, lisää Spedejä Suomeen.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Ole äkäinen - välillä!





Jossakin tutkimuksessa sanottiin, että ihmiset, jotka purkavat pahan olonsa, eivät sairastu niin helposti ja parisuhde voi paremmin, kun ei haudo asioitaan. Siis - muista olla välillä äkäinen! Meikeläiseltä se ainakin onnistuu. - Aina joku asia ärsyttää, huomaan. Ja kun ollaan vielä puolison kanssa yrittäjiä, joita ei Suomessa kohdella silkkihansikkain, on riittänyt vuosien varrella sitä paapatusta asiasta jos toisesta. Verenpainekin nousee välillä, kun oikein ärsyttää!
 
Viime aikojen ärsytystä ovat lisänneet tietysti lapsilisän supistukset (muualla maailmassa nostetaan), verolisäykset, kiristykset ja säädökset, joita tämä hirmuinen hallituksemme keksii päivittän. Ja ne säästöideat, en voi ymmärtää, kun ei tajuta, että nyt on jo etuisuuksia, jotka ovat aivan poskettomia. Aina mennään sieltä helpoimman kautta, leikataan saksilla, kun ei osata ommella eikä korjata!

 

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Pääsiäisretki Valamoon

Tuttu matkatoimisto järjesti tutustumismatkan Heinävedelle ortodoksiseen Valamoon. Valamosta on kasvanut matkailuyritys, josta kunta voi olla ylpeä. 350 hehtaarin alueella on munkeilla mukava oma kylä, jossa on vanha kirkko, uusi kirkko, ravintola-kahvila, matkamuistomyymälä, viinimyymälä, kongressi- ja näyttelykeskus, opetuskeskus, majoitus- ja hotellitilat, munkkien asunnot ja paljon paljon muuta. Ja munkkeja toistakymmentä, osa noviiseja, osa munkkipappeja. Munkkiveljeskunta tekee kovaa työtä elantonsa eteen ja joka päivä he pitävät ainakin yhden kolmen tunnin jumalan palveluksen. Heinävesi on hieno, luonnonkaunis ja rauhallinen paikka luostarille. Vierailu luostarissa rauhoittaa levotonta ihmismieltä. Lintulan nunnaluostari sijaitsee 11 kilometrin päässä. Yhteistyötäkin tehdään, lainataan munkkipappia jumalanpalveluksiin.
 
Luostarissa tuotetaan omaa viiniä ja liköörejä. Marjoja saadaan omilta pelloilta ja osa tulee muualta. Kursseja ja koulutusta on monenlaista, vaikkapa parisuhdekurssia, joita munkit eivät kuitenkaan pidä. Oppaanamme oli oivallinen munkki Timoteus. Hän kertoi laveasti munkkiluostarin historiaa aina Laatokan Valamosta lähtien. Sieltä  munkit lähtivät yli 100 munkin joukolla sotaa pakoon. Monet sairastuivat matkalla ja kuolivat, osa pääsi perille Heinävedelle. Luostarin historia ja tunnelma ovat omaa luokkaansa. Pääsiäisen viettoon munkit valmistautuvat paastoamalla. Me söimme kuitenkin oikein hyvän ja runsaan lounaan ja iltapäivällä retken päätteeksi saimme munkkikahvit. Luostarissa tuntuukin savolainen munkkihuumori kukkivan joka nurkassa. Eihän sen elämän liian vakavaa tarvitse olla - luostarissakaan.










 
















 
Ja lopuksi tietysti juotiin munkkikahvit!
 
Munkit pistäytyivät huoltoasemalla.
Valamon munkit ovat huumorintajuista porukkaa!
Tämä kuva julkaistiin Facebookissa ja Iltasanomissa.